Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat perheessämme merkkihenkilöitä, erityisesti Tatu ja Patu -kirjasarjan ansiosta. Meillä on tämä kirja ollut aiemminkin lainassa kirjastosta, mutta mikäs tässä, klassikko pitää pintansa: Tatun ja Patun outo unikirja (Otava, 2008; ISBN 978-951-1-22673-4).
Teos oli saanut Helmet-järjestelmässä neljä tähteä, ja merkillepantavaa oli että kirjasta oli tehty peräti 37 arviointia. Neljä tai viisi tähteä olisi itsestäni sopiva arvio, ja samaa mieltä lienevät lapsetkin.
Tosin rupesi mietittyttämään, millä tavalla lasten ja aikuisten kokemus kirjasta eroaa, sillä merkittävä osa tekstin lumoa on arvovaltaiselta tuntuva tekstityyli jonka sisältö on huumorin täyttämää höttöä, mutta samalla kuitenkin puhutaan tärkeistä asioista.
Lieneekö tässä syytä paljastaa kirjan juonesta mitään sellaista mikä ei selviäisi jo kansikuvasta? No ei, eikä juoni sitäpaitsi ole näiden kirjojen se juttu, vaan oudot asetelmat ja arkipäivän paloittelu maukkaisiin nauruhermoja aktivoiviin suupaloihin, joihin melkein tulee riippuvuussuhde.
trusted documents
14 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti