Kukkulan kuningas

Jo Nesbøn kirja tarttui mukaan, vaikka olin miettinyt etten hänen dekkareitaan enää lue. Mutta takakannen teksti sai kiinnostumaan kirjasta: Kukkulan kuningas (Johnny Kniga, 2009; 2. painos; suom. Outi Menna; ISBN 978-951-0-34705-8).

Romaani kertoo kykyjenmetsästäjästä, headhunterista, nimeltä Roger Brown, joka löytää elämänsä keikan, monessa mielessä. Tapahtumapaikkana on 2000-luvun alun Oslo, eikä rekrytoinnin raadollisessa maailmassa jätetä yhtäkään temppua käyttämättä. Ja elämäntyylin tuottamien rahaongelmien takia Brownilla on oma sivubisnes, jossa ollaan tiukasti lain väärällä puolella.

Tässä Nesbøn kirjassa on samanlaisia ongelmia kuin muissakin hänen kirjoissaan, esimerkiksi Harry Hole -dekkareissa. Kai Nesbø tavoittelee "kansainvälistä tasoa", mikä tarkoittaa että mennään ryminällä eteenpäin ja tarinassa on pakko olla kaikenlaista erikoisefektiä, esimerkiksi sotilastoimintaa ja sen sellaista.

No, sinänsä hyvin tarina kirjassa pyörii, valtataistelua käydään siitä kuka on "kukkulan kuningas", siis rekrytointifirmojen ykköstyöntekijä, ja samalla pohditaan myös vallan- ja rahanhimon seurauksia.

Onko näillä markkinoilla elettävissä normaalia elämää? Ja mitä tapahtuu, kun tulee koston aika?

Kovin on kylmä tämä tarina, voisiko jopa sanoa moraaliton. Sitä ristiriitaisemmalta tuntuu, että kirjan tekijänpalkkiot on osoitettu - tai näin kansiliepeessä väitetään - kehitysmaissa toteutettavaan lukutaitokampanjaan.