[...] nykymuotoisen valtion tuottavuusohjelman jatkaminen seuraavalla hallitus- ja kehyskaudella ei ole tarkoituksenmukaista. Kun arvioidaan tuottavuusohjelman merkitystä erityisesti yksityisen sektorin työvoimatarpeen turvaajana, on syytä huomioida, että valtion työvoima on vain noin 4 % koko työllisestä työvoimasta.
Valiokunnan mielestä valtion tuottavuusohjelma on painottunut mekaanisiin henkilöstövähennyksiin tuottavuuden kustannuksella. Esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ei ole saatu toivottuja tuottavuushyötyjä.
Yle uutisoi samasta asiasta: "Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ohjelma ei ole lisännyt tuottavuutta, vaikka valtiolta on vähennetty noin 8 000 työpaikkaa. Palkansaajajärjestöt ja eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottavat ohjelman lopettamista."
Kelataanpa vähän taaksepäin, vuoteen 2007, jolloin valtion tuottavuusohjelma alkoi toden teolla vaikuttaa. Eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkattu uusia henkilöitä samaan tahtiin. Mutta työn tuottavuus ei ole lisääntynyt, ja väen vähentämisestä on tullut itseisarvo.
Mutta mitä tapahtui vuonna 2007? Tuolloin Vanhasen I hallitus käytti kansainvälistä konsulttiyhtiötä McKinseytä hahmottelemaan ohjelmaehdotusta Vanhasen II hallitukselle. Tässä poimintoja tuolloisesta McKinseyn ehdotuksesta:
- tilaaja-tuottajamallit ja liikelaitostaminen kunnallisissa palveluissa
- yritysten aseman vahvistaminen yliopistojen hallinnossa
- korkeakoulupaikkojen kohdentaminen yritysten tarpeiden mukaan
- opetuksen maksullisuus muualta tuleville
Tämän vuoden keväällä kävi ilmi, että hallitus (tai oikeammin pääministerin esikunta) pestasi McKinseyn ideoimaan myös tulevaa hallitusohjelmaa: 'Konsulttiyritys lupaa hallitukselle jopa ”miljardien säästöjä”, jos julkinen valta keskittää hankintojaan nykyistäkin enemmän valtion hankintayritykselle Hanselille, julkisten laitosten ostot keskitetään yhteisiin hankintaorganisaatioihin ja kunnat pannaan ostamaan tuotteita ja palveluita yhdessä.'
Jotenkin kyllä tuntuu, että päätöksentekijöiden piuhat ovat vähän ristissä, sillä tuottavuusohjelman ja muiden samankaltaisten kehittämisohjelmien argumenttina on käytetty sitä, että julkishallinnosta täytyy vähentää työpaikkoja jotta yrityksille riittää tulevaisuudessa työvoimaa. Ihan mielenkiintoinen väite, mutta pitääkö sekään paikkansa!
Mutta nyt McKinsey toteaa, että Suomi tarvitsee 100 000 uutta yksityistä työpaikkaa: "Yhtiön tekemän raportin mukaan yksityissektorin työpaikat uhkaavat merkittävästi vähentyä, mikä uhkaa hyvinvointiamme." Eli minne valtiolta vapautunut työvoima joutuu, kortistoon?
No, tässä pitää tietysti vielä huomata ihan alussa ollut Eduskunnan tarkastusvaliokunnan huomio, että koska valtion työvoima on vain noin 4 % koko työllisestä työvoimasta, ei työvoiman saatavuuden suhteen vähennyksillä ole suurta merkitystä. Työpaikkoja tietysti on vähemmän, ja osaamista valtiolla.
Olennaista on huomata, että tuottavuusohjelman myötä valtiolle ja julkishallintoon on syntynyt vakava osaamistyhjiö, tilanteeseen jossa pitäisi saada aikaan suuria uudistuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Konsulttien voimin ei uudistuksia saada aikaan, tarvitaan valtion ja julkishallinnon toimijoita jotka ymmärtävät asioita ja pystyvät saamaan tuloksia aikaan käytännössä, ei vain paperilla.
Osaamistyhjiö näkyy erityisen hyvin tietotekniikkahankkeissa, joissa satsataan isoja määriä rahaa hankkeisiin joissa valtion ja julkishallinnon puolella ei ole kunnon kompetenssia valvoa tekemistä, varsinkaan kykyä toimia IT-kehitysprojektin ohjausvastuussa ja hallinnoida järjestelmäintegraatiossa vaadittavaa toiminta- ja tietoarkkitehtuuria.
Sutta on tuloksena, ja lisää on tulossa jos nykymeno jatkuu. Jos ei ymmärretä mitä tehdään, tulos on arpapeliä, ja kasino aina voittaa. Tässä tapauksessa kasino ei ole valtio vaan kaikki ne toimijat jotka optimoivat omaa etuaan ympäristössä jossa kukaan ei katso yhteiskunnallisen edun perään.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti