Tuttavani kanssa tuli kerran puhe Håkan Nesserin kirjoista tai oikeammin dekkareista, joista suuresti pidän, ja tuttavani kysyi olenko lukenut tämän romaanin, ja jouduin tunnustamaan että lukematta tämä teos on, mutta nytpä tilanteen korjasin: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä (Tammi, 2005; suom. Saara Villa; ISBN 951-31-3227-7).
Kirja kertoo 1960-luvun elämästä Ruotsissa, nuoruudesta, kasvamisesta aikuiseksi, mutta samalla tässä kerrotaan myös tarina rikoksesta, selvittämättömästä rikoksesta, joka värittää kirjan hahmojen loppuelämää.
Teoksen esittelytekstissä kerrotaan tarinasta näin:
Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä on voimakastunnelmainen romaani kesästä, jolloin tapahtuu "Se kauhea". Sinä kesänä, 1960-luvun alussa, 14-vuotiaan Erikin äiti joutuu sairaalaan ja Erik lähtee viettämään kesää jo aikuisen Henry-veljensä sekä koulutoverinsa Edmundin kanssa perheen kesäpaikalle, jota kutsutaan Genesaretiksi. Vaikka äidin sairaus painaa mieltä, luvassa on myös kaikkien aikojen loma saavathan he viettää kesää ilman vanhempien valvontaa! Lähistöllä lomaansa viettää myös Ewa Kaludis, joka on ollut Erikin ja Edmundin koulussa sijaisena ja joka on heidän mielestään ilmetty Kim Novak. Ewan kihlattu on tunnettu käsipalloilija ja tappelupukari Berra Albertsson. Isoveli Henrykin iskee silmänsä kauniiseen Ewaan ja pojat aavistavat, että siitä ei hyvää seuraa... Håkan Nesser luo nostalgisen kesäidyllin ylle tummanpuhuvia pilviä. Rikoskin tapahtuu, mutta romaani ei keskity syyllisen selvittämiseen, vaan siihen, miten tapahtumat vaikuttavat osallisten elämään, minkälaisen jäljen kokemus jättää.
Teoksen tunnelma on pohdiskeleva, viipyilevä, mietiskelevä, ja tässä on kyse yhtä lailla rakkaudesta tai siitä millaisena rakkauden voi ihminen kokea, yhtä lailla kuin rikoksesta, jolle löytyy monta erilaista selitystä, ja monta epäiltyä tekijäksi. Ja loppujen lopuksi teoksen voi lukea usealla eri tavalla, joko kuvauksena syyllisyydestä, tai yhtä lailla kuvauksena pyrkimyksenä sovitukseen rikoksesta joka jätti jäljet kaikkiin jota se kosketti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti