Don Tapscottin teos Syntynyt digiaikaan - Sosiaalisen median kasvatit (WSOYpro, 2010) kertoo "nettisukupolvesta" jolle tietotekniikan avulla tapahtuva kommunikaatio on saumaton osa elämää.
Tapscottin teos on hyvä ja merkittävä, mutta siinä on paha puute: amerikkalaislähtöinen itsekeskeisyys. Maailma on muuttunut, varsinkin finanssikriisin jälkeen, eikä kaikki merkittävä tapahdu (eikä ole koskaan tapahtunutkaan) Amerikassa.
Eikä voi myöskään sanoa, että amerikkalaiset tietotekniikkafirmat olisivat ne jotka jatkossa määrittävät sen mikä on netin tekninen ja kulttuurillinen todellisuus - eivät ne sitä tee tänäkään päivänä suurimmassa osassa maailmaa.
Tapscottin sokea piste liittyy siihen, että hän yhdistää modernin tekniikan ja länsimaisen kulttuuriin toisiinsa ja pitää tätä liittoa universaalina, tyyliin nettisukupolvi on ensimmäinen globaali sukupolvi. Jossain mielessä näin onkin, kunhan vain muistaa kulttuurien vahvan merkityksen ihmisten sosiaalisessa todellisuudessa.
Mikä Tapscottin teoksessa on hyvää, että hän yrittää ampua alas monenlaisia myyttejä nettisukupolvesta: että nämä ovat narsistisia, laiskoja, kärsimättömiä, tyhmiä, yhteiskunnallisesti vastuuttomia ja niin edelleen. (Vastaavaahan on väitetty vähintääkin antiikin Kreikasta ja Rooman valtakunnasta saakka.)
Kirja perustuu laajaan haastatteluaineistoon, vaikkakin sitä ei kyllä välttämättä uskoisi, niin paljon tekstistään Tapscott rakentaa anekdoottien varaan, erityisesti omien lastensa käyttäytymisen ja kommenttien pohjalle. Toisaalta tämä tuo tekstiin elävyyttä ja kiinnostavuutta, vaikka vähentääkin uskottavuutta.
Se mikä ehkä jää sanomatta on se, että me kaikki olemme nettisukupolvea: tietotekniikka muovaa kaikkia ihmisiä sukupolveen katsomatta, ja koska ihmisaivot ovat niin mukautuvia kuin ovat, me kaikki muutumme, niin lapset kuin vanhuksetkin.
Mikä nettisukupolvella on ehkä erityistä on tietyt kulttuuriset kokemukset - erityisesti netti yksityisenä tilana - ja tietty kokemuksen puute reaalimaailman todellisuudesta. Jää nähtäväksi mitä merkitystä tällä loppujen lopuksi on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti