Puolue - Kiinan hallitsijoiden salainen maailma

Richard McGregor on kirjoittanut äärimmäisen kiinnostavan kirjan kiinalaisesta järjestelmästä. Teos on suomennettu nimellä Puolue - Kiinan hallitsijoiden salainen maailma (Otava, 2010), mutta käsissäni oli englanninkielinen versio, The Party: The Secret World of China's Communist Rulers (Allen Lane, 2010).

McGregor kertoo yksityiskohtaisten esimerkkien avulla Kiinan hurjasta taloudellisesta noususta viimeisen 20 vuoden aikana, sekä siitä, miten kommunistinen puolue on kyennyt säilyttämään otteensa yhteiskuntaan muutoksista huolimatta. Sanan kommunismi käyttö Kiinan yhteydessä toki voi herättää kysymyksiä, mutta kuten puolue on itse todennut: "kommunismi on sitä mitä me sanomme sen olevan".

Kiinan kommunistisen puolueen ensisijainen itselleen asettama tehtävä on vallassa pysyminen, mistä seuraa yhteiskunnallisen stabiilisuuden ja taloudellisen kehityksen sekundaarisia tarpeita, mutta nämä alisteisina primäärille tavoitteelle. Vaikka puolue itse on käyttänyt toiminnastaan demokratia-sanaa, ei tässäkään ole kyse länsimaisesta ajatuksesta vaan todellinen vallankäyttö tapahtuu kulisseissa julkisuudelta piilossa.

Mielenkiintoista oli myös ymmärtää, miten hierarkkinen Kiinan järjestelmä on, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että Pekingin keskusjohdolla on loppujen lopuksi vähän mahdollisuuksia vaikuttaa paikallistason toimintaan, mikä on selkeästi näkynyt esimerkiksi ympäristökatastrofien huonossa ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa.

Kommunistinen puolue pitää vallasta kiinni kolmella keskeisellä tavalla: asevoimien kontrollilla, julkisuuden kontrollilla ja henkilönimitysten kontrollilla. Näistä viimeinen on kaikkein kiehtovin, siis mekanismi jolla puolue voi sanella miten johtopaikat miehitetään - ja tarvittaessa esimerkiksi kierrättää toistensa kanssa liian rajusti kilpailevien valtionyhtiöiden johtajat organisaatiosta toiseen: "kun ette olleet kiltisti, katsokaapa vähän aikaa toisen näkövinkkelistä miltä maailma näyttää".

Kiinan järjestelmä on omalaatuinen yhdistelmä puolueen kontrollia ja lähes täydellistä vapautta toimia - edellyttäen että toiminnan tulokset ovat puolueen kannalta hyödyllisiä. Kiina on luonut lyhyessä ajassa tavattoman varallisuuden, osin esimerkiksi ympäristön ja työntekijöiden riiston ansiosta, mutta saavutuksia ei käy kiistäminen.

Ja tämä onnistuminen on johtanut aivan uudenlaiseen itseluottamukseen, mikä näkyy niin poliittisilla, taloudellisilla tai vaikkapa tieteellisillä foorumeilla: kiinalaiset eivät enää arastele sanoa suoraan mitä mieltä he asioista ovat.