maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kuka tarvitsee Laplace-muunnosta?

Kollega vihjaisi blogikirjoituksesta, jonka mukaan Petteri Järvinen oli haukkunut insinöörikoulutusta Gurumarkkinointi-kirjan julkistamistilaisuudessa. Näin kirjoitti Parantainen blogissaan: "Petteri totesi omassa esityksessään osuvasti, ettei hän ole tarvinnut monia perinteisiä insinööritaitoja kuten vaikkapa Laplace-muunnosta koskaan. Sen sijaan kaikkein hyödyllisintä oli puolentoista opintoviikon mittainen neuvottelutaitoihin keskittynyt koulutus."

Ja vielä Parantaisen lainaus Petteri Järviseltä: "Toisin sanoen tärkein koulutusjakso on vei koko opiskeluajasta alle prosentin."

Jotenkin tuo lausunto särähtää. Nimittäin matemaattiset muunnokset kuten Laplace ovat koko digitaalitalouden ytimessä, ajatellaan nyt vaikka kuvan, äänen ja videon pakkausta.

Ja vaikka Petteri Järvinen ei olisi koskaan tarvinnut Laplace-muunnosta konkreettisessa mielessä, sen toimintaperiaatteen yleinen ymmärtäminen antaa osviittaa siihen, mitä matemaattisia operaatioita voidaan kohdistaa lausekkeisiin. Tämä liittyy kiinteästi siihen, minkä tyyppinen signaalin pakkaaminen digitaalisesti ylipäänsä on mahdollista ja mitä reunaehtoja ko. tyyppisen pakkaamiseen liittyy, esimerkkinä informaation häviäminen.

Nimenomaan Laplace-muunnoksen esille tuominen ehkä oli tietoinen valinta, sillä Fourier'n muunnoksesta olisi joku saattanut älähtääkin, se kun on paljon tunnetumpi digimaailman algoritmina.

Tässä voi ajatella niinkin, että jos tämän tyyppisiä algoritmeja ei kohtuullisen laajasti lainkaan tunneta, voivat laitteiden ja ohjelmistojen valmistajat vedättää kuluttajia miten tahansa, mistä hyvä esimerkki ovat digitaaliset audiokaapelit joista pyydetään järjettömiä hintoja, ikään kuin se bitti siitä jotenkin pyöristyisi.

Neuvottelu-, esiintymis-, kirjoitus- yms. taitojen tarpeellisuudesta olen kyllä samaa mieltä, mutta en perusosaamisen kustannuksella. Vähän niin kuin lääkäri joka osaa PowerPointit mutta ei leikata...

Ja vielä kokonaan toinen asia sitten on se, missä määrin nykyinen koulutus auttaa ymmärtämään Laplace-muunnoksen taustalla olevia matemaattisia periaatteita ja missä määrin se on vain mekaanista ulkoa oppimista. Jälkimmäisestä ei erityisemmin ole iloa kenellekään.

Mutta entä sitten ne neuvottelu-, esiintymis-, kirjoitus- yms. taidot? Niitäkin pitää osata, ja nykyään koko ajan enemmän. Riittääkö töissä oppiminen vai pitäisikö nämä asiat oppia hallitsemaan jo opiskeluaikana? Tämä on oikeasti tärkeä kysymys.

Ei kommentteja: