Heikki Lahnaojan esikoisteos on tämä omaperäinen lyhyiden tekstifragmenttien kokoelma, jota voisi sanoa runoteokseksi, mutta myös jonkinlaista aforismimaisuutta näissä teksteissä on, mainion nyrjähtäneellä tavalla: Yöllä puut - 137 fragmenttia (ntamo, 2013; ISBN 978-952-215-369-2).
Täytyy kyllä kiittää ntamo-kustantamoa ("kustantamo ilman kusta" lienee nimen tausta) tämänkin teoksen julkaisemisesta, sillä teos sai ajatuksen liikkeelle, ja tekstifragmenttien keskinäiset suhteet ja niiden väliset jännitteet, jopa ristiriidat, tekivät kokonaisuudesta enemmän kuin vain yksittäisten fragmenttien kokoelman.
Monet fragmenteista toimivat kyllä yksinäänkin, saavat mietteliäksi, ja seuraavassa on kolme fragmenttia näytteeksi:
Uni on suudelmaa makeampi.
Lapset näkevät ikkunoista sisään.
Ensimmäinen pakkasyö. Kaksi perhosta liimautuneina ikkunaan.
Mutta nämä poiminnat eivät tee teokselle oikeutta, vain sen lukeminen tekee.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti