tiistai 21. heinäkuuta 2015

Lois McMaster Bujold: The sharing knife

Lois McMaster Bujoldin fantasiaromaanisarjassa The sharing knife on neljä osaa: Beguilement (Eos, 2007; ISBN 978-0-06-113907-9), Legacy (Eos, 2008; ISBN 978-0-06-113906-2), Passage (Eos, 2009; ISBN 978-0-06-137535-4) ja Horizon (Eos, 2010; ISBN 978-0-06-137537-8).





Kukin kirja on pituudeltaan kolmisensataa sivua, ja vaikka romaanit voi lukea erillisinä teoksina, käytännössä ne ovat yksi tarina joka kannattaa lukea ilmestymisjärjestyksessä. Alunperin Bujold kirjoitti yhden pitkähkön romaanin, joka ilmestyi kahdessa osassa, Beguilement ja Legacy, ja tämän jälkeen jatko-osan, joka myös ilmestyi kahdessa osassa, Passage ja Horizon.

Romaaneja on hiukan vaikea niputtaa tiettyyn genreen, mukana on fantasiaa, romantiikkaa ja tieteiskirjallisuuden teemoja. Aikuiseksi kasvamisen kuvaamisesta kirjoissa on kyse.

Aikoinaan ihastuin Bujoldin Vorkosigan-sarjan romaaneihin, jotka yhdistelevät tyylilajeja mutta ammentavat pääosin tieteiskirjallisuuden perinteistä. Samalla tavalla kuin Vorkosigan-kertomuksissa Bujold laittaa päähenkilönsä Fawnin ja Dagin lähes mahdottomien haasteiden eteen, ja koettelemuksia seuraa yksi toisensa jälkeen.

Fawn on maanviljelijäperheen tytär, joka osoittautuu tavattoman fiksuksi ja aloitekykyiseksi. Dag puolestaan metsästää hirviöitä ja on tässä erinomaisen taitava huolimatta siitä että hänellä on vain yksi käsi.

Aivan yhtä tinkimätön Bujold ei tuntunut tässä fantasiaromaanisarjassaan olevan verrattuna Vorkosigan-kirjoihin, mutta taitavaa kerrontaa tämä on, kirjat tarrasivat kiinni ja päähenkilöiden kohtalo kiinnosti.

Romaaneissa on selvää luokkayhteiskunnan tematiikkaa, sillä maanviljelijät ja hirviöiden metsästäjät ("patrollers") elävät toisistaan erillään. Hirviöiden metsästämisessä tarvittavat taidot periytyvät lapsille, ja maanviljelijöillä näitä kykyjä ei ole. Mutta kun Fawn ja Dag tapaavat, kahden ihmisen toisiaan täydentävistä kyvyistä kasvaa jotain suurempaa, joka voi muuttaa kaiken.

Se vielä on todettava, että Bujold on mainion johdonmukainen rakentamansa maailman suhteen. Moni fantasiakirjailija rakentaa näppäriä oikoteitä saadakseen juonen menemään haluamallaan tavalla, mutta Bujold ei tällaisia oikoteitä rakenna. Niinpä Fawn ei yhtäkkiä huomaa omistavansa hirviönmetsästäjien taitoja, jotka ovat tähän asti uinuneet piilossa, vaan pysyy omana aitona itsenään alusta loppuun.

Ei kommentteja: