En ole Arturo Pérez-Reverten kirjoihin aiemmin tarttunut, mutta tämä odotti kirjaston palautettujen kirjojen hyllyssä sen näköisenä että voisi tätä lukeakin, vaikka hiukan paksulta kirja vaikutti: Merikartta (Like, 2004; suom. Mirja Halonen; ISBN 952-471-458-2).
Kirjan kertojaminässä tuntuu olevan tarkoituksellista Moby Dick -viittausta, jopa siinä määrin että kertomisen maneerit häiritsivät heti alusta lähtien. Mutta tarina ei hassumpi ollut, kyse on toistensa kanssa kilpailevista haaksirikkoutuneiden laivojen metsästäjistä, jotka etsivät Välimerelle kadonnutta laivaa. Pituus- ja leveyspiirit tuottavat päänvaivaa eikä vihjeiden tulkitseminen ole helppoa, mutta vanhat merikartat johdattavat etsijöitä eteenpäin.
Kirjan hahmot jäävät melko etäisiksi, ja vaikka tarinassa on oma hohtonsa, alkoi sivumäärä hiljalleen puuduttaa, ja puolessavälissä jätin lukemisen kesken. Toki lunttasin teoksen lopusta sen miten tarinassa lopulta kävikään. Tämän kaltainen suurilla pensselinvedoilla piirretty historiallinen seikkailuromaani ei vain jaksa nykyään kiinnostaa.
Tekstit
call it madness
12 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti