Kullervo Kemppinen: Eräretkeily

On kertakaikkisen mahtavaa, että tämä Kullervo Kemppisen teos vaeltamisen taidosta ja välineistöstä löytyy yhä kirjastosta, useanakin kappaleena: Eräretkeily (WSOY, 1966; ISBN 951-0-02119-9).



Kirja painaa kokoonsa nähden paljon, sillä se on painettu ohuelle mutta laadukkaalle paperille, ja yllättävän hyvin ovat värivalokuvatkin säilyneet lähes puoli vuosisataa. Teoksesta saa huolitellun vaikutelman, taittoon ja painojälkeen on selvästi aikoinaan satsattu.



Kemppinen kirjoittaa innostavasti erämaassa vaeltamisesta, unohtamatta kuitenkaan myös lyhyempiä reissuja, mutta selvästi kirjoittajan innostus on päivien tai viikkojen vaelluksissa Lapin erämaissa. Eräretkeilystä oli 1960-luvulla tullut yhä suositumpaa, ehkä vastapainona vähemmän fyysiselle työlle, ja väestön vaurastuminen lisäsi intoa retkeilyyn ja Lapissa käyntiin.



Omakohtainen kokemus ja palava innostus erämaassa kulkemiseen tulee selkeästi läpi kirjasta. Teosta on varmasti luettu ahkerasti, ja huomasinpa että Kemppisen kuvaus siitä miten hankalakulkuisessa louhikossa tulee edetä muistutti pitkälti sitä kuvausta, joka löytyy Jouni Laaksosen Retkeilijän oppaasta. Laaksonen viittaakin Kemppisen teokseen useaan otteeseen.

Mutta aika on suuresti muuttunut niin varusteiden kuin erämaiden suhteen, joten kirjassa annettuihin käytännön ohjeisiin on syytä suhtautua varauksella, vaikka perusasiat toki eivät ole minnekään muuttuneet kuluneina lähes 50 vuotena.