Lainasin tämän lastensarjakuvan Joann Sfarin nimen takia, sen verran kovan vaikutuksen hän on tehnyt sarjakuvantekijänä, eikä tarina pettänyt yhtään. Ja tyttärenikin piti teoksesta melkoisesti: Pikku Vampyyri menee kouluun (Arktinen banaani, 2004; suom. Kaisa Kukkola; ISBN 952-9809-89-1).
Ei tee mieli pilata hyvää tarinaa paljastamalla siitä liikkaa, sanottakoon vain että teos kertoo lapuudesta, kuolemasta, kaveruudesta ja kaikesta tämmöisestä sortumatta disneymäiseen siirappisuuteen.
Oikein mainio kertomus, jossa voi myös aistia toiseuden ja vierauden teemoja, kuvausta siitä millaista on tuntea olevansa erilainen olento kuin muut, ja samalla kuitenkin samanlainen.
Tekstit
call it madness
13 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti