Jeff VanderMeerin The Southern Reach -trilogian ensimmäinen romaani on tieteiskirjallisuutta parhaimmillaan, kuvaus tutkimusretkestä alueelle jossa tapahtuu kummallisia asioita, ja samalla kertomus tutkimusretkestä ihmismieleen ja ihmisenä olemiseen ylipäänsä: Annihilation (Fouth Estate, 2014; ISBN 978-0-00-755071-5).
Teos kertoo "alueesta X", jonne lähetetty tutkimusretkikunta pyrkii selvittämään mistä alueessa on kyse, mikä saa aikaan erikoislaatuiset ilmiöt ja tapahtumat.
Kirjan kertoja on biologi, joka on yksi nelihenkisen retkikunnan jäsenistä. Kertojan mies oli mukana aiemmassa tutkimusryhmässä, jonka jäsenet kuolivat. Hiljalleen käy ilmi, ettei mihinkään voi luottaa, ei edes siihen että retkikunnan jäsenet olisivat sitä miltä näyttää tai että kertoja voisi luottaa omiin muistikuviinsa siitä millainen maailma on alueen X ulkopuolella.
Romaani on kuvaus epävarmuudesta, tuntemattomasta, pelosta, ja ihmisen kohtalosta, pyrkimyksestä löytää merkitys elämälle.
Area X has been cut off from the rest of the continent for decades. Nature has reclaimed the last vestiges of human civilization. The first expedition returned with reports of a pristine, Edenic landscape; the second expedition ended in mass suicide, the third expedition in a hail of gunfire as its members turned on one another. The members of the eleventh expedition returned as shadows of their former selves, and within weeks, all had died of cancer. In Annihilation, the first volume of Jeff VanderMeer's Southern Reach trilogy, we join the twelfth expedition.
The group is made up of four women: an anthropologist; a surveyor; a psychologist, the de facto leader; and our narrator, a biologist. Their mission is to map the terrain, record all observations of their surroundings and of one another, and, above all, avoid being contaminated by Area X itself.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti