Olen ymmärtävinäni että Tahereh Mafin nuortenromaani on ollut melkoinen menestysteos, ja täytyihän teos ottaa luettavaksi kun sitä on kehuttukin: Shatter me (HarperCollins, 2012; ISBN 978-0-06-208550-4).
Kirjan alku oli lupaava, suorastaan erinomainen, kertomus romahtaneesta maailmasta jossa diktatuuri pitää valtaa vaikkakin vastarintaliike vielä sinnittelee hengissä.
Mutta mitä pitemmälle romaania luin, sitä pettyneemmäksi tulin, sillä lupaavista aihioista alkoi rakentua suorastaan saippuaoopperamainen kertomus, jossa etäännyttiin yhteiskunnallisista kysymyksistä pinnalliseen ihmissuhdesoppaan, joka ei jaksanut juurikaan kiinnostaa.
Ostracized or incarcerated her whole life, seventeen-year-old Juliette is freed on the condition that she use her horrific abilities in support of The Reestablishment, a postapocalyptic dictatorship, but Adam, the only person ever to show her affection, offers hope of a better future.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti