Että tämmöinenkin kirjailija kuin Jens Lapidus on olemassa, ja kirjoittaa kovaksikeitettyjä rikoskirjoja, se tuli jotenkin vaivihkaa tietooni, ja täytyi sitten tarkistaa mitä "Stockholm noir" tarkoittaa, aloittamalla kirjailijan esikoisteoksesta: Rahalla saa (Like, 2010; ISBN 978-952-01-0472-6).
Kirjan henkilögalleria on jotakuinkin luotaantyöntävä, sillä jokainen on siinä määrin epämiellyttävä tyyppi ettei sellaista toivoisi lähiympäristöstään löytyvän:
JW on pikkukaupungin poika, joka on valmis rikoksiin rahoittaakseen leveän elämäntyylinsä. Jorge on diileri, joka aikoo paeta vankilasta kostaakseen pettureille. Mrado on raaka mafioso, joka kykenee äärimmäiseen väkivaltaan turvatakseen bisneksensä. He kaikki päätyvät samoihin piireihin. Pian heitä yhdistää yhteinen päämäärä: kosto miehelle, joka kohteli heitä kaltoin.
Lapidus kirjoittaa varsin tinkimättömän mustavalkoista tarinaa, jossa ojaan joutunut pääsee joko hengestään tai vielä pahemmin allikkoon. Ja kierrokset sen kuin kasvavat ja panokset kovenevat sitä mukaan kuin tarinassa edetään.
Teos oli vähän turhan pitkä, 614 sivua, mutta tuli se luettua, ja jonkinlainen ajatus Lapiduksen kirjoihin palaamisesta myöhemmin jäi kytämään, mutta melkoisesti toipumisaikaa tähän tarvitaan.
Tekstit
2 kommenttia:
Itse tuli tämä kanssa luettua - ihan ok. "Siisti kosto" eli seuraava osa on kuulemma vaikeampi ja ei kuulemani mukaan yllä tämän "Snabba Cash"-pilotin tasolle. Itselläni on koko Stockholm Noir-trilogia pokkareina mutta ei kyllä ihan heti tule lukulistalle.
PS. Tästä ekasta on muuten tehty ihan kelvollinen elokuvaversio.
Jahas, tämä voisi tosiaan toimia elokuvana, teksti kun tuntui välillä Pulp fiction -tyyliseltä, tosin vaikutteet taitavat mennä moneen suuntaan edestakaisin tässä noir-genressä.
Lähetä kommentti