Mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen vaikuttavuus?

Ruotsista kuuluu kummia. Tammikuussa Ruotsin Punaisen Ristin entiselle kommunikaatiojohtajalle luettiin syytteet törkeästä petoksesta: noin 750 000 euron varastamisesta Punaiselta Ristiltä ja Ruotsin Syöpäjärjestöltä. Tällä viikolla julkisuudessa on puitu Ruotsin Punaisen Ristin leveää elämää. Satojatuhansia kruunuja on laitettu palamaan erilaisissa illanvietoissa ja kickoff-tilaisuuksissa.

* * *

Ruotsin Punaisen Ristin tapaus on nolo. Monet liikkeenjohdon ajattelijat (esimerkiksi Peter Drucker) ovat käyttäneet Punaista Ristiä esimerkkinä siitä, miten non profit -organisaatiot ovat lähempänä yritystoiminnan alkuperäistä ideaa kuin monet liikeyritykset.

Druckerin mukana yritys pyrkii toiminnallaan tuottamaan lisäarvoa ympäröivään yhteiskuntaan. Tästä ollaan valmiita maksamaan. Jos yritys toimii tehokkasti ja fiksusti, se pystyy tuottamaan voittoa ja investoimaan tulevaisuuteen. Ensi tulee lisäarvo yhteiskunnalle, sitten vasta voitto.

Druckerin mukaan erityisesti finanssisektorilla on unohtunut yritystoiminnan alkuperäinen johtoajatus, mikä on johtanut vääristymiin. Kuitenkin analysoitaessa menestyksekkäitä yrityksiä ja yritysjohtajia nähdään, että heidän toimintansa kumpuaa juuri alkuperäisestä ajatuksesta: yrityksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Ruotsin Punaisella Ristillä on ilmiselvä ongelma: ajatus yhteisen hyvän edistämisestä on kadonnut jonnekin takaoikealle.

* * *

Vaikka Ruotsin Punaisen Ristin tapaus on nolo, Suomessakaan ei mene hyvin. Ajatellaan vaikka sikainfluenssarokotusten pitkiä jonoja riskiryhmille, esimerkiksi lapsille. Miksihän Kelan rekistereitä riskiryhmiin kuuluvista ei voinut hyödyntää kuntatasolla? Rokotuksiin olisi voitu kutsua juuri oikeat henkilöt eikä jonottaa olisi tarvinnut.

Tässä on jälleen kerran esimerkki osaoptimoinnista, jossa joku toimija katsoo omaa etuaan. Kela ei voi luovuttaa tietoja korvauksetta kunnille, ja ihmiset kärsivät seurauksista. Tämä ei ole hyvää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

* * *

Valtionvarainministeriö esittää valtionhallintoon avainkäsitettä "toiminnallinen tuloksellisuus". Käsitteeseen on liitetty mitattavia asioita kuten taloudellisuus, tuottavuus, maksullisen toiminnan kannattavuus, suoritteiden määrät ja laatu, palvelukyky ja toiminnan laatu.

Mielestäni toiminnallisesta tuloksellisuudesta löytyy avaimia monen organisaation arviointiin, kun vain muistetaan eettisesti kestävä pohja toiminnalle. Esimerkiksi tietoteknisellä infrastruktuurilla on merkittävä rooli Suomen kehittämisessä, mutta aukotonta todisteketjua toiminnasta tuloksellisuuden evidenssiin on mahdotonta rakentaa. Sen sijaan palvelujen laatua, taloudellisuutta ja tuottavuutta voi arvioida uskottavasti.

Yhteen toimivalla ja tarpeita vastaavalla tietotekniikalla voi auttaa toimijoita pääsemään eroon poteroista. Monesti varjellaan vain omia etuja, mistä on tuloksena sekä voimavarojen tuhlausta että kykenemättömyyttä hoitaa asioita järkevästi.

Kykenemättömyydestä on surullinen esimerkki se, miten huonosti nyky-Suomessa voidaan hyödyntää julkisin varoin tuotettuja tutkimus- ja viranomaisaineistoja yhteiseksi hyväksi. Tämän asian ratkaiseminen jos mikä olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta.