Työtä Suomen hyväksi

Missä mennään, Suomi? Ymmärtävätkö päättäjät miten yhteiskuntaa varjostavat ongelmat ratkaistaan?

Modernilla yhteiskunnalla riittää haasteita: ilmastonmuutos, energian riittävyys, ikääntyvä väestö... Kuka osaa kertoa, miten tulee toimia jotta Suomi voi hyvin tulevaisuudessa?

Tuo oli retorinen kysymys, mutta onneksi siihen on vastaus: tutkimuksen pitää pystyä antamaan vastauksia yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat avainasemassa.

Koska tutkimus on yhä enemmässä määrin laskennallista, moni asia jäisi tutkimatta, jos tutkijoilla ei olisi käytettävissä pitkälle kehittynyttä sähköistä infrastruktuuria. Laskennallisen tieteen merkitys kasvaa jatkuvasti uusilla alueilla, esimerkkinä yhteiskuntatieteissä. Lisäksi tarvitaan joku taho ottamaan vastuu tutkimusaineistojen tallentamisesta ja hyödyntämisen edistämisestä.

* * *

Mitä ilmastonmuutos merkitsee Suomelle? Pelkkä maapallonlaajuinen ennuste ei riitä, vaan tarvitaan tarkempaa ymmärrystä. Miten sademäärä jakaantuu ajallisesti ja paikallisesti? Ja mitkä ovat lämpötilan vaihteluvälit vuodenajasta ja paikkakunnasta riippuen?

Entä energian riittävyyden haasteet? Löytyykö ratkaisu fuusiosta, bioenergiasta vai äärimmäisen säästeliäästä energian käytöstä? Kukapa sen voisi selvittää paitsi tutkijat?

Entä suomalaisten terveys vuonna 2030? Osaammeko hyödyntää biolääketieteen uusimpia mahdollisuuksia? Tarjoaako Suomi kansalaisille henkilökohtaista genomi- ja elintapatietoihin perustuvaa diagnoosia, jonka avulla vältetään turhat lääkitykset ja osataan valita parhaiten tepsivä hoito? Voisiko terveydenhuollossa olla Suomen merkittävin vientituote vuonna 2030?

* * *

Tietotekniikan olennaisen tärkeyden yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisessa toteaa juuri ilmestynyt Liikenne- ja viestintäministeriön raportti "Sähköisesti nouseva Suomi" (Viestinnän elinkeinopoliittisen työryhmän loppuraportti, LVM 43/2009).

Alla muutama poiminta numeroiduista työryhmäehdotuksista:

1: ... Työryhmä esittää, että valtioneuvosto laatii uuden, eri hallinnonalojen politiikat yhdistävän, täysin digitaalisen Suomen rakentamiseen tähtäävän toimenpideohjelman.

2: ... tähdätään kansallisen hiilijalanjäljen pienentämiseen 15 prosentilla tieto- ja viestintätekniikan avulla vuoteen 2020 mennessä.

5: Työryhmä kannattaa EU:n komission julkisen tiedon uudelleenkäytön helpottamiseen tähtääviä linjauksia ja esittää, että valtioneuvosto tekisi vuoden 2010 aikana valtiovarainministeriön esittelystä asiasta poliittisen tason linjauksen.

8: Työryhmä kiinnittää huomiota osaamispuutteisiin julkisen sektorin tieto- ja viestintätekniikan hankinnoissa.

* * *

Siinäpä haasteita. Mutta sehän meille sopii. Hoidetaan hommat niin että Suomi pärjää tulevaisuudessakin.