Mitä oikein on kokonaisarkkitehtuuri?

Kokonaisarkkitehtuuri (Enterprise Architecture) pyrkii siihen, että tieto kulkee kitkattomasti oikeita polkuja oikeaan aikaan oikeille henkilöille. Parhaassa tapauksessa tieto ehkä jalostuukin matkalla.

Kokonaisarkkitehtuurilla ei tarkoiteta vain yhteensopivia tietoteknisiä järjestelmiä vaan myös sitä, että järjestelmiä käyttävien ihmisten toimintatavat ovat yhteensopivia. Toisin sanoen on sovittu yhteistä toimintatavoista ja osataan hyödyntää järjestelmiä sujuvasti.

* * *

Parhaimmillaan kokonaisarkkitehtuuri kaventaa toiminnan ja teknisen kehittämisen välistä kuilua. Pyörää ei keksitä uudestaan, sisäiset järjestelmät toimivat keskenään, ja tiedetään miten toiminta tulee kehittymään.

IT-ympäristön kehittäminen on haastavaa useimmille organisaatioille. Kokonaisarkkitehtuurin kaltainen suunnittelukehys, vaikka vain hyvin karkealla tasolla hahmoteltuna, parantaa toiminnan suunnitelmallisuutta. Kun kehitämme uutta teknologiaa, on hyvä tietää miten sitä tullaan käyttämään palveluiden tuottamisessa.

Kuten korkean abstraktiotason asioissa yleensäkin, kokonaisarkkitehtuuriin löytyy paljon näkökulmia. Homma ei ole mikään läpihuutojuttu. Moni kompastuskivi löytyy käsikirjoista ja konsulttien esityksistä vain rivien välistä lukemalla - tai sitten asiaa itse käytännössä tekemällä ja haastattelemalla konkareita.

* * *

Suomessa kokonaisarkkitehtuuri löi käsitteenä läpi viimeistään siinä vaiheessa, kun ValtIT-hanke perustettiin. Hankkeen esittelysivuilla todetaan: "... tavoitteena on luoda kokonaisarkkitehtuuri toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen ohjausvälineeksi kaikilla valtionhallinnon tasoilla. Lisäksi tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön toimintamalli arkkitehtuurin ylläpitämiseksi ja arkkitehtuurikuvausten hyödyntämiseksi kehityshankkeiden ohjauksessa ja järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa."

Melkoista byrokratiatekstiä. Mutta taustalla on aiheellinen huoli julkishallinnon tietoteknisten ratkaisujen kestävyydestä ja tehokkuudesta. Erityisen olennainen on huoli yhteentoimivuudesta, jonka ei voi sanoa oleva hyvällä tolalla. Vain kehittämällä toistensa kanssa yhteensopivia ratkaisuja voi valtionhallinnon tietotekniikan katsoa olevan kestävällä pohjalla.

* * *

Kokonaisarkkitehtuuri kytkeytyy työn organisointiin kaikilla tasoilla strategisesta suunnittelusta päivittäiseen työhön. Karkeimmalla abstraktiotasolla täytyy päättää, mitä yritys tietotekniikalla haluaa saada aikaan. Tätä IT-johtamisen tasoa tukevat kokonaisarkkitehtuuri (EA, Enterprise Architecture) ja palvelutuotanto (ITSM, IT Service Management).

Ylimmällä IT-johtamisen tasolla (IT Governance) määritetään organisaation rakenne sekä prosessit joilla vaihdetaan tietoa eri toiminnoista ja järjestelmistä. Alimmalla tasolla kehitetään ja tuotetaan palveluja, johon liittyy sovellusten, tiedon ja infrastruktuurin hallinta.

* * *

Netistä löytyy runsain mitoin materiaalia kokonaisarkkitehtuuriin liittyen. TOGAF-standardi on yksi tapa hallita asiaa, mutta vähänkin pienemmällä organisaatiolle täydessä laajuudessaan ylimitoitettu toimintamalli.

Vuodelta 2001 peräisin oleva A Practical Guide to Federal Enterprise Architecture (CIO Council) on tiivis esitys aiheeseen. Rivien välistä on luettavissa myös tiukkapipoisen kokonaisarkkitehtuurin potentiaalinen ongelma: kangistuminen kaavoihin niin että unohdetaan asiakkaat ja kehitystarpeet.

Ketterästä EA-toimintamallista löytyy näkökulma dokumentista Agile Enterprise Architecture. Ketterässä lähestymistavassa korostetaan iteratiivisuutta, käytännön toimiin tarttumista ja ihmisiin keskittymistä - juuri niitä asioita jotka perinteisessä kokonaisarkkitehtuurissa ovat kompastuskiviä.