perjantai 25. joulukuuta 2009

Tarvittaisiinko Suomeen laskennallisen tieteen tutkimuslaitos?

Pari viikkoa sitten koin ahaa-elämyksen kertoessani opiskelijoille laskennallisesta tieteestä. Yleensä olen joutunut selittämään juurta jaksain, mitä laskennallinen tiede tarkoittaa, mutta nyt tuli ihan uudenlainen kysymys: "Miten niin laskennallinen tiede? Eikö kaikki tiede ole laskennallista?"

Hetkisen mietittyäni oli pakko myöntää, että näin nykyään tosiaan on. Sanoin, että laskennallinen tiede on termi, jolla on aikoinaan pyritty korostamaan tietotekniikan kasvavaa roolia tieteessä, kontrastina kokeelliseen ja teoreettiseen tutkimusmenetelmään. Mutta nykyään muutos on tapahtunut kautta linjan ja kaikki tiede on laskennallista. Ilman tietotekniikkaa ei tiedettä juuri voi tehdä.

Aina silloin tällöin joku on ehdottanut, että Suomeen perustettaisiin laskennallisen tieteen tutkimuslaitos. En ole tällaisista ehdotuksista innostunut, mutta nyt on alkanut tuntua että ideassa olisi järkeä.

Toki laskennallista tiedettä tehdään jo kaikkialla, onhan meillä monia tutkijakoulujakin - esimerkiksi COMP - jotka jo nimessään viittaavat laskennalliseen tieteeseen. Mutta näissä tehdään etupäässä soveltavaa tutkimusta, siis käytetään tietotekniikkaa jonkin tai joidenkin tieteenalojen ongelmien ratkomiseen.

Mutta varsinaista laskennallisen tieteen tutkimusta, sitä tehdään varsin vähän Suomessa (kuten muuallakin). En tarkoita tässä pelkästään sellaisia asioita kuten matemaattinen mallinnus ja numeeriset menetelmät, vaan laajempaa aiheen käsittelyä, erityisesti liittyen tutkimusdatan käsittelyn problematiikkaan sekä ohjelmoinnin pullonkauloihin. Näistä jälkimmäinen on mielestäni erityisen kriittinen ja puuttuva osaamisalue Suomessa.

On yllättävää, miten vähän ohjelmoinnin, ohjelmistojen ja laskennan osaamista kehitetään Suomessa. Se mitä tehdään tapahtuu jonkin muun tutkimuksen kyljessä. Tämä on johtamassa siihen, että eri sovellusalojen tutkimuksessa käytetään tehottomia, epäluotettavia ja ennen kaikkea huonosti ylläpidettäviä ratkaisuja. Toisin sanoen: pyörää keksitään jatkuvasti uudestaan.

Tällä tiellä ei voi pitkään jatkaa ilman että se näkyy tutkimuksen laadussa. Tai ehkä se on jo alkanut näkyäkin. Onneksi emme ole vielä pudonneet osaamisessa kehitysmaakastiin, mutta pelkään että niin voi tapahtua nopeasti jos emme tartu toimeen.

Ei kommentteja: