Fabien Nury ja Sylvain Vallée: Olipa kerran Ranskassa - suuri gangsterisota

Fabien Nury ja Sylvain Vallée kertovat toisen maailmansodan vaiheille sijoittuvista tapahtumista Ranskassa kirjasarjassa Olipa kerran Ranskassa - suuri gangsterisota. Ensimmäinen sarjakuvakirja on nimeltään Herra Josephin valtakunta (Gummerus, 2011; suom. Markku Salo; ISBN 9789512086511) ja toinen Korppien synkkä lento (Gummerus, 2012; suom. Markku Salo; ISBN 978-951-20-8851-5)





Sarjakuva toimii monella aikatasolla, välillä ollaan 1960-luvulla, välillä taas vuosisadan alkupuolella. Päähenkilö on liikemies Joseph Joanovic, joka pyöritti bisneksiään saksalaisten valtaamassa Ranskassa huolimatta juutalaisuudestaan, samaan aikaan kun avusti vastarintaliikettä.

Teossarja on palkittu parhaana jatkuvana albumisarjana Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla tammikuussa 2011. Kirja kertoo korruptiosta, vallankäytöstä, monenlaisesta kähminnästä sekä siitä, miten monta näkökulmaa samasta ihmisestä voi muodostua, ja miten hyvät tarkoitukset voivat kääntyä katastrofeiksi, ja toisaalta miten pimeydessä voi olla toivoa paremmasta.

Joillekin hän oli rikollinen, toisille hän oli sankari. Olipa kerran Ranskassa kertoo uskomattoman tosipohjaisen tarinan Joseph Joanovicin vaiheikkaasta elämästä. Joanovici, orpo juutalaispoika Balkanilta, nousi miehitetyssä Pariisissa toisen maailmansodan aikana lumpunkerääjästä miljonääriksi ja Ranskan rikkaimmaksi mieheksi. Hän oli romunmyyjä, yrittäjä, kaksoisagentti, "Pariisin kuningas”, huijari ja selviytyjä, joka vehkeili saksalaisten kanssa ja toimitti samanaikaisesti aseita vastarintaliikkeelle.

Aiju Salminen: Potaatit

Aiju Salminen tarjoilee sarjakuvakirjassaan humoristisia strippejä, joiden päähenkilöinä ovat perunat, ja näille perunoille tapahtuu yhtä sun toista, osin kovinkin tuttua sattumusta: Potaatit (Sammakko, 2010).



Perhe-elämän erilaisista ilmentymistä tässä on kyse, stereotypioista, hyvinkin tunnistettavista ihmissuhteiden muodoista.

Adam Creed: Suffer the children

Adam Creedin romaanin kannessa lukee, että kirjan ostaja saa rahat takaisin, jos kirja ei ole yhtä mukaansatempaava kuin Ian Rankinin teokset. Ikävä kyllä tarjouksen aikaraja oli umpeutunut, ja toisaalta kirja oli peräisin kirjastosta: Suffer the children (Faber and Faber, 2009).



Kirjassa on iso määrä henkilöhahmoja ja tapahtumia riittää ylen määrin, niin että teoksen lukeminen oli melkoista kahlaamista ja taistelua puutumista vastaan. Creed kyllä osaa kirjoittaa, mutta onko hänellä sanottavaa, se jäi kysymysmerkiksi.

London. A city where no-one feels safe and one man's crime is another man's justice. A paedophile is brutally murdered in his own home, and to protect other known offenders the police must haul the families of their victims down to the station for questioning. It's just another day in the life of D. I. Will Wagstaffe; better known to friends and enemies alike as Staffe.

In this case nothing is simple, least of all Staffe's personal life. There's heartache from Sylvie, his estranged lover, and the dark shadow of Jessop, his ex-partner and mentor. And as he digs for answers into the grime of the city there's also pressure from his boss and the newspapers who are gunning for him.

Ernst Lampén: Meiltä ja muualta

Ernst Lampén (1865-1938) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja, jonka matkakertomuksia Suomesta, Sveitsistä, Unkarista ja Nordkapista on kerätty näköispainoksena julkaistuun teokseen Meiltä ja muualta (ntamo, 2012; ISBN 9789522153128).



Kertomukset matkustamisesta eri puolilla Eurooppaa olivat mainioita, esimerkkinä kuvaukset siitä millaista oli matkustaa hevoskyydillä läpi Suomen ennen rautatieverkostoa. Päiväkausia sai reissata, ja matkan varrella saattoi tapahtua monenlaista yllätystä.

Don DeLillo: Cosmopolis

Don DeLillo tarjoilee kummallisen kertomuksen monimiljardööri Eric Packerista, joka matkustaa limusiinissa läpi New Yorkin tukanleikkuuseen, samalla kun hän menettää hirvittävät määrät rahaa pörssimarkkinoilla lyödessään vetoa jeniä vastaan: Cosmopolis (Tammi, 2012; suom. Helene Bützow; ISBN 951-31-2659-5).



Kirja oli kummallinen, ikään kuin DeLillo olisi kirjoittanut teoksen jonkinlaisena pitkitettynä vitsinä, jonka puitteissa hän pystyy tekemään miekansivalluksia monenlaisiin suuntiin. Packerin limusiinissa tapahtuu monenlaisia asioita, eikä tarinan uskottavuudesta ole tietoakaan, ikään kuin DeLillo ei välittäisi romaanin uskottavuudesta pätkääkään. Niinpä teoksen lukeminen jäi kesken. Muistelen että olen aloittanut lukemaan romaania aiemminkin, mutta silloinkaan en päässyt alkua pidemmälle.