Art Wolfe: Rainforests of the world

Lainasin tämän teoksen Art Wolfen valokuvien takia, mutta Ghillean T. Prance on kirjoittajana pätevä, mikä tekee kirjasta kiinnostavan myös tietosisältönsä vuoksi: Rainforests of the world (Harvill, 1998; ISBN 1-86046-582-X). Teoksen esipuheen on kirjoittanut George B. Schaller.



Ihailen Wolfen taitoa valokuvaajana, ja vaikka välillä tuntuu että kuvat on suurustettu hiukan liian siirappisiksi, taitoa ja näkemystä niissä on. Sademetsien herkkä ekosysteemi joka tapauksessa tulee kirjasta esille, hiukan kiiltokuvamaisesti mutta mikäpä tällaista kirjaa on katsellessa.

Janet Evanovich ja Lee Goldberg: The heist

Janet Evanovich ja Lee Goldberg ovat kirjoittajina jännärissä, jossa FBI-agentti Kate O'Hare jäljittää pahantekijöitä, ja apunaan hänellä on mestarihuijari Nicolas Fox: The heist (Headline Review, 2013; ISBN 978-1-4722-0172-0).



Joiltakin osin tästä jännäristä voisi käyttää chick lit -määritettä, vaikka ehkä paremminkin teosta voisi kuvailla huumoripitoiseksi jännäriksi.

Tosikkomaisen agentin ja veijarimaisen konnan yhteispeli ei kitkatta suju, ja vaikka tarinan uskottavuus rakoilee välillä pahasti, kirjoittajat eivät ainakaan sorru turhaan jaaritteluun, sillä teos on napakka, 302-sivuinen.

Kirjasarjassa on ilmestynyt jatko-osia, ja voisihan tätä parivaljakkoa seurata vähän pidemmällekin, nyt kun alkuun pääsin.

William Klein: Photographs

Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kulttuuri-instituutti, ongelmana on vain tietää mitä kaikkea kirjastojen uumenista löytyykään. Mutta joka tapauksessa tämmöinenkin aarre on tarjolla valokuvauksen ystäville, William Kleinin kuvista koottu isokokoinen 192-sivuinen järkäle: Photographs (Aperture Monograph, 1981; ISBN 0-89381-049-5).



Klein ei välttämättä ole valokuvaajana helposti sulatettava, kuvissa on aika ajoin pistävää ironiaa, mutta sitten on myös sellaista näkemyksen viiltävyyttä joka kertoo mestarillisesta kyvystä saada kamera näkemään mitä linssin edessä on.



Monista Kleinin valokuvista on tullut valokuvauksen ikoneja, kuvia jotka ova tuttuakin tutumpia, mutta onneksi tässä kirjassa on muutakin, ei vain näitä kaikkein eniten esille nostettuja otoksia.



Monet valokuvat on painettu kirjaan koko aukeaman kokoisina, mikä tekee niistä näyttäviä, vaikka kirjan nidonta hiukan häiritseekin tällaisten kuvien katselua.

Iain M. Banks: Pelaaja

Toinen Iain M. Banksin Kulttuuri-sarjan romaani liikkuu edelleen Kulttuurin reuna-alueilla, ja nostaa esiin luokkayhteiskunnan pelisäännöt, kysymyksen siitä missä määrin itse kunkin elämänkohtalo on arpapeliä: Pelaaja ( Loki-kirjat, 1994; suom. Ville Keynäs; ISBN 952-9646-95-X).



Teos sai Tähtivaeltaja-palkinnon vuonna 1995, ja epäilemättä perustellusti. Teksti rullaa eteenpäin mallikkaasti, eikä tarinassa ole ihan yhtä lailla lapsuksia kuin teossarjan ensimmäisessä osassa Muista Flebasta.

Pelaaja kertoo monenlaisten pelien mestarista Jernau Morat Gurgehista, joka elämäänsä kyllästyneenä ja Kulttuurin mielten houkuttelemana matkustaa Azadin imperiumiin. Tarjolla on aivan omanlaisensa peli, jossa ei pelata vain rahasta tai hengestä, vaan paikasta yhteiskunnassa, ja tämän pelin voittajasta tulee Azadin keisari. Helpolla Gurgeh ei pääse, ja pelin kiemuroista selviäminen näyttää lähestulkoon ylivoimaiselta haasteelta.

En ole varma, pitäisikö tästä jatkaa eteenpäin kolmanteen romaaniin Aseiden käyttö, joka jo muistaakseni alkoi toistaa samoja kuvioita, ja Kulttuurin ylivertaisuus alkoi suorastaan kyllästyttää. No, vaikka varma en olekaan, laitoin tämänkin romaanin varaukseen kirjastosta.

Lee Child: High heat - a Jack Reacher novella

En ole vähään aikaan tarttunut e-kirjoihin, mutta kun huomasin että saatavilla kirjastosta on Lee Childin kirjoittama novelli, pistin sen saman tien varaukseen ja sittemmin luettavaksi: High heat - a Jack Reacher novella (Random House Publishing Group, 2013; ISBN 978-0-345-54664-7).



Novellissa on kuutisenkymmentä sivua, eikä tästä tarinasta romaaniksi olisikaan, sen verran kevyt tarina on kyseessä, pikemminkin eräänlainen sormiharjoitus jossa Child kertoo lukuisten jännäriensä päähenkilön Jack Reacherin aikaisemmista vaiheista, siitä kun Reacher matkustaa 17-vuotiaana yksikseen New Yorkiin ja joutuu siellä tapahtumien keskipisteeseen.

Tässä on lainaus teoksen esittelytekstistä:

July 1977. Jack Reacher is almost seventeen, and he stops in New York City on the way to visit his brother at West Point. The summer heat is suffocating, the city is bankrupt, and the mad gunman known as Son of Sam is still on the loose. Reacher meets a woman with a problem, and agrees to help her . . . but then the power grid fails and the lights go out, plunging the lawless city into chaos. What does a visiting teenager do in the dark? If that visiting teenager is Jack Reacher, the answer is plenty.

Novelli alkaa tiukasti, heti ensimmäisillä riveillä Reacher päätyy keskelle välienselvittelyä, ja kuten arvata saattaa, novellin pahikset eivät tajua että teini-ikäinen Reacher on kaikkea muuta kuin heittopussi kun välienselvittelyyn asti mennään.



Child osaa tiukan kirjoittamisen taidon, ja vaikka tässä novellissa Reacher muistuttaa liikaa romaanien kaiken kokenutta konkaria, melko hyvin tarina pysyy kasassa, ja Reacherin teini-ikäinen versio saa tosissaan näyttää mihin kykenee.