Antti Salminen: Lomonosovin moottori

Antti Salminen tarjoilee fragmenttien kokoelman, jossa limitetään tieteiskirjallisuuden teemoja kokeelliseen kirjallisuuteen, välillä runoutta muistuttavaan kerrontaan: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014; ISBN 978-952-305-004-4). Piirrokset on tehnyt Johan L. Pii.



Tapahtumat sijoittuvat tutkimusasemalle Novaja Zemljan tietämissä, mutta teoksen maantiede kuten koko tarina on häilyväistä, epätodellisen tuntuista, ikään kuin koko todellisuus olisi nyrjähtänyt uuteen asentoon. Omaperäinen ja erikoinen on tämä teos, mutta oma kykyni hahmottaa kokonaisuutta herpaantui jossain vaiheessa, enkä jaksanut urakkaa loppuun saakka.

Okamoto Kido: The curious casebook of inspector Hanshichi - detective stories of old Endo

Okamoto Kido kirjoitti suositun salapoliisitarinoiden kokoelman Hanshichi torimonochô, josta on käännetty englanniksi 14 tarinan kokoelma, ja tätä Ian McDonaldin käännöstyötä voi pitää suurenmoisena saavutuksena: The curious casebook of inspector Hanshichi - detective stories of old Endo (University of Hawai'i Press, 2007; ISBN 978-0-8248-3100-4).



Tarinoissa ikään kuin luodaan uudestaan japanilaiseksi todellisuudeksi Sherlock Holmesin seikkailuja muistuttavien tarinoiden maailma, mutta kokonaan uudella tavalla ajateltuna ja kirjoitettuna. Alkukieliset kertomukset ovat ilmestyneet vuosina 1917-37, ja niitä on japanissa jäljitelty myöhemmin suuressa määrin, vaikka tarinat ovat itsessäänkin pysyneet suosittuina.

Tapahtumat on sijoitettu 1800-luvun Japaniin, Edo-kauden lopulle ja nykyisen Tokion syntymisen ajankohtaan. Vanha feodaalinen järjestelmä on edelleen voimissaan, mutta muutosten aika on ovella.

Päähenkilö on vanha poliisimies, joka kertoo nuorelle tuttavalleen kummallisista rikoksista, joita hän aikoinaan selvitti, tuoden esille japanilaisen kulttuurin monia eri kerrostumia. Kiinnostavinta tarinoissa on tunnelma, rauhallinen tarinointi jossa mennyttä aikaa katsotaan toisenlaiseksi muuttuneen Japanin perspektiivistä.

Charles McCarry: Syksyn kyynel

Charles McCarryn kirja löytyi kirjaston kierrätyskirjojen hyllystä, ja pian sen sinne myös palautin, ilman että teos olisi herättänyt sen kummempia tuntemuksia: Syksyn kyynel (Otava, 1975; suom. Anja Haglund; ISBN 951-1-02111-7).



Kirja oli ilmestyessään (vuonna 1975) hyvinkin suosittu, sillä McCarry punoo teoksessa kiehtovan tarinan siitä miten John F. Kennedyn salamurha tapahtui ja ketkä olivat sen taustalla. Teoksen päähenkilö on salainen agentti Paul Christopher, joka keskittyy pikemminkin ajatustyöhön kuin toimintaan, mutta on tästä huolimatta erittäin kovaotteinen toimija, ja pyörittää agenttikuvioita joissa heikkohermoisempi lukija ei meinaa pysyä perässä.

Teoria Kennedyn salamurhan järjestämisestä on kohtalaisen heppoinen, mutta melkoisen määrän todistusaineistoa McCarry vyöryttää lukijan niskaan, mukaan lukien numerologiaan liittyviä faktoja, jolloin mennään pitkälle fiktion tuolle puolen. Mutta viihdyttävä tämä kirja aika ajoin kyllä oli.

Sujata Massey: Rei Shimura ja Zen-temppelin arvoitus

Muistan että olisin joskus lainannut Sujata Masseyn dekkarin, mutta en muista tuliko se luettua. Tämä kirja löytyi kirjaston palautettujen teosten hyllystä: Rei Shimura ja Zen-temppelin arvoitus (Gummerus, 2007; suom. Titta Leppämäki; ISBN 978-952-459-771-5).



Kustantajan esittelyteksti kertoo kirjasta kaiken olennaisen:

Japanilais-amerikkalaisen Rei Shimuran unelmat ovat vihdoinkin käyneet toteen: hänellä on antiikkiliike Tokiossa ja rinnallaan seksikäs skottilainen juristipoikaystävä Hugh Glendinning. Mutta tasainen elämä ei ole Reitä varten. Rei tekee elämänsä huonoimmat kaupat maksaessaan huutokaupassa ylikovan hinnan harvinaisesta antiikkisesta lipastosta. Huijari, joka myi Reille väärennetyn tansun, löydetään kuolleena, ja Rei on jälleen kerran tahtomattaan avannut varkauksien, murhien ja mysteerien Pandoran lippaan.

Vaikka kirjalle ei Helmetissä ole annettu chick lit -määrettä, täyttää se melko lailla tämän lajityypin määrittelyn, ja lisäksi kirja on melkoisen laimea, muistikuvani siitä ovat hataria. Zen-temppelissä tapahtui monenlaista jännittävää, mutta kirja ei oikein napannut lukemaan.

Tapahtumia on paljon, mutta melkoisen tarkoituksettomalta tuntui tämä kulkeminen paikasta toiseen, ja vaikka japanin kulttuurin voisi ajatella olevan tämän kirjan keskeinen houkutin, tuntui siltä kuin kirjoittaja ei olisi kovinkaan perillä japanilaisesta todellisuudesta, tai ainakaan kykenisi tätä erityisen elävästi kuvaamaan.

Marian Keyes: Mercy Closen mysteeri

Jatkoin chick lit -teemaan tutustumista. Yksi tämän genren yhteydessä usein mainittu kirjailija on Marian Keyes, jolta lainasin uudehkon romaanin: Mercy Closen mysteeri (Tammi, 2014; suom. Liisa Laaksonen; ISBN 978-951-31-7816-1).



Kirjassa oli suorastaan hämmentävä määrä tapahtumia, ja yhtä hämmentävää on että tätä kirjoittaessa en muista juuri mitään teoksesta, muuta kuin sen että tässä ikään kuin luotiin puitteet kokonaiselle kirjojen sarjalle, hyppien asiasta toiseen, ja käyden myös läpi aiemmin tapahtuneita asioita ikään kuin olisi olemassa kirjasarja josta referoida.

No, kävinpä kaivamassa netissä kirjan esittelytekstin*, ja hiljalleen alkaa muistikuvia palailla siitä mistä kirjassa on kyse.

Samalla kävi ilmi, että kyseessä on kuin onkin kirjasarja, jossa ei kylläkään ole kyse saman päähenkilön ympärille kudotuista tarinoista, vaan kirjoista joissa kerrotaan "Walshin perheen" naisten elämästä. Tässä teoksessa kerrotaan nuorimmaisen, Helenin tarina.

Nyt kun muistikuvat alkavat hiljalleen palautua, muistan että päähenkilön kärsimä mielisairaus on yksi kirjan teemoista, se että hän näkee asioita joita ei todellisuudessa tapahdu. Ja samaan aikaan hänellä on monenlaista ihmissuhdekuviota vireillä, ja kaiken lisäksi hän ottaa työkseen jäljittää kadonnutta entisen poikabändin jäsentä, jolloin meillä on ainekset kohtalaisen saippuaoopperamaiseen keitokseen.

Ja kyllähän Keyes osaa kirjoittaa, vaikka nyt sitten kävikin niin että kirjan lukemisesta ei jäänyt juuri mitään pysyvämpää jälkeä. Mutta epäilemättä teoksella on oma kohderyhmänsä, chick lit -kirjallisuuden kuluttajat.

* Teoksen esittelyteksti:

Kolmekymppisellä Helenillä ei mene kovin hyvin: hän joutuu rahapulan vuoksi luopumaan ihanasta kodistaan ja muuttamaan takaisin vanhempiensa luo. Uusi, kuuma poikaystävä Artie kyllä tuo Helenille lohtua, mutta Artien ex-vaimossa ja kolmessa lapsessa on hiukan sulateltavaa. Ja kun Helen eräänä aamuna luulee taivaalla lentäviä lokkeja korppikotkiksi, on aika myöntää että masennuskin on uusiutunut.

Kun ärsyttävä ex-poikaystävä Jay sitten ilmaantuu takaisin kuvioihin ja tarjoaa Helenille töitä yksityisetsivänä, Helen ei voi kieltäytyä. Tehtävänä on löytää Wayne, aiemmin suursuositun poikabändin äkillisesti kadonnut jäsen, sillä comeback-keikka lähestyy mutta bändin outolintua ei näy missään. Tehtävä osoittautuu kimurantiksi ja vie Helenin supertähtien loistokkaaseen mutta vinksahtaneeseen maailmaan. Helen kuitenkin selvittää hankaluudet suorapuheisuuden, sinnikkyyden ja mustan huumorin voimalla. Unohtamatta kunnon lääkitystä.