Nicole Krauss: Rakkauden historia

Nicole Kraussin romaani Man walks into a room sekä viehätti että vierastutti, mutta tämä uudempi romaani sitä vastoin lähinnä viehätti, ja kaiken lisäksi kirjoilla ja kirjallisuudella on tarinassa keskeinen rooli: Rakkauden historia (Gummerus, 2006; suom. Terhi Leskinen; ISBN 951-20-7033-2)



Muutamassa kohden Krauss pyöritti tarinaa eteenpäin niin vikkelästi että olin pudota kärryiltä, mutta pääosin tämä kirja on pikemminkin hidas kuin nopea, kertoen ihmisistä jotka ikään kuin elävät elämän marginaalissa, joiden elämä on ajautunut sivuraiteelle, kauas pois siitä mitä elämästä olisi voinut parhaimmassa tapauksessa tulla.

Suurenmoiset kirjat ovat jääneet kirjoittamatta ja julkaisematta, ja rakkauden mahdollisuus katosi suuren sodan pimeyteen. Jäljellä on vain haamumaisia ihmishahmoja, pieniä heijastuksia siitä mitä olisi voinut olla olemassa.

Kirjassa on kytketty toisiinsa monta erilaista aikatasoa, ja ihmisiä joilla ei aluksi näyttäisi olevan mitään tekemistä toistensa kanssa.

Kirja päättyy näihin sanoihin: "Hän oli loistava kirjailija. Hän rakastui. Sellainen oli hänen elämänsä."

Siinä kaikki. Tai oikeastaan, siinä ei ole vielä mitään, sillä suurinta tässä kirjassa on kaiken menettäminen, ja se pieni liekki mikä ihmisessä kaiken menettämisestä huolimatta vielä on jäljellä.

John Buchan: The three hostages

John Buchan kirjoitti useita jännäreitä joiden sankarina oli Richard Hannay, ja tämä sarjassa neljäs ilmestyi alunperin vuonna 1924. Aika on joiltakin osin ajanut tarinasta ohi, mutta ei tämä silti hassumpi lukukokemus ole jos pitää menneen maailman nostalgiasta: The three hostages (Wordsworth Editions, 1995; ISBN 1-85326-252-8).



Kirja kertoo sotien välisen ajan Englannista, jossa on tapahtumassa jotain kummallista, mutta tiedustelupalvelu ei pysty saamaan selville mikä on tapahtumien taustalla. Kolme lasta siepataan, ja tapahtumilla on jokin yhteys, mutta kuka oikein on tämän nerokkaan juonen kehitellyt?

Buchan tuntuu osin elävän Englannin suurvalta-ajan maailmassa, ja luokkayhteiskunta on vielä voimissaan. Mutta toisaalta tarina rullaa ajoittain eteenpäin niin mallikkaasti että kirjaa ei pystynyt jättämään käsistään. Huumoria Buchan ei juurikaan viljele, mutta vakavamielisten jännärien genressä tämä kirja puolustaa yhä paikkaansa.

Kester Brown: Travels to the ends of the earth - the far north and south depicted in paintings, poems, photographs and stories

Tämä Kester Brownin teos tarttui mukaan kirjaston uutuuksia-hyllystä, ja nyt jälkikäteen täytyy vähän ihmetellä mistä teos kirjastoon oikein oli putkahtanut, sillä Suomen kanssa kirjalla ei juurikaan ole tekemistä, ja muutenkin teos tuntui omakustanteelta jolla lienee eniten merkitystä tekijän lähipiirille: Travels to the ends of the earth - the far north and south depicted in paintings, poems, photographs and stories (Brolga Publishing, 2012; ISBN 978-1-921221-50-7).



Kirjassa on maalauksia, runoja ja valokuvia Brownin tekemiltä matkoilta kylmään ilmanalaan etelässä ja pohjoisessa.

Jos tekstiä oikein osasin lukea, kyse on työurallaan eläkepäivien taitekohtaa lähestyvästä lääkäristä, jota kiinnostaa osallistua opastetuille retkille arktisten olojen parissa. Mistään erityisestä extreme-matkailusta tässä ei ole kyse vaan risteilylaivalla tai vastaavalla kulkemisesta, mutta kieltämättä maisemissa on hohtonsa.

Jonathan Coe: Expo 58

Tartuin tähän Jonathan Coen romaaniin kirjaston palautettujen kirjojen hyllystä värikkään kansikuvan takia. Enkä pettynyt, varsin värikäs oli tämä tarinakin: Expo 58 (Viking, 2013; ISBN 978-0-670-92371-7).



Kirja kertoo vuodesta 1958, kun Brysselissä pidetään maailmannäyttely, ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen. Olen tullut käyneeksikin maailmannäyttelyn tapahtumapaikalla ja jopa kiivennyt Atomium-torniin, joka oli kunnostettu juuri ennen visiittiäni.

Mutta mennään kirjaan. Tässä ote kirjan esittelytekstistä:

[U]nassuming civil servant Thomas Foley is plucked from his desk at the Central Office of Information and sent on a six-month trip to Brussels. His task: to keep an eye on The Brittania, a brand new pub which will form the heart of the British presence at Expo 58 - the biggest World's Fair of the century, and the first to be held since the Second World War.

Foleyn seikkailut kylmän sodan agenttipelin keskellä on kuvattu vallan herkullisesti, vaikkakaan erityisen mukavasti ei päähenkilöllemme käy kun valtiot ottavat mittaa toisistaan maailmannäyttelyn kulisseissa. Huumori on melko mustaa, ja moneen otteeseen satiiri iskee terävästi erityisesti byrokraattisten organisaatioiden toimintakulttuuria kuvatessaan.

En muistaakseni ole aiemmin lukenut Coelta yhtään teosta, mutta sen verran mukava oli tämä lukukokemusta että pitänee jatkaa kirjailijan teosten parissa joskus tuonnempana.

Robert B. Parker: Painted ladies

Robert B. Parkerin Spenser-jännärien viimeisenä ilmestyi tämä, sarjassaan 38., ja kyllä kirjassa kiinnostavuutta riittää, vaikka hiukan väsähtäneeltä kerronta paikka paikoin tuntuu: Painted ladies (Quercus, 2011; ISBN 978-1-84916-133-6).



Parker pistää Spenserin taideteosten maailmaan, toimimaan henkivartijana professorille kun kaapattu taideteos vaihdetaan lunnaisiin. Mutta vaihto ei suju odotetusti ja professori saa surmansa. Niinpä Spenser joutuu ottamaan selvää, mitä taidevarkauden taustalla lopulta piileekään.

Parkerin näissä jännäreissä on tiukkaa toimintaa mutta hämmentävää kyllä, päähenkilö Spenser on kirjallisesti erittäin sivistynyt ja laukoo lainauksia kaunokirjallisuuden klassikkoteoksista siinä missä käyttää nyrkkejään. Ehkä tämä on se syy miksi tämänkin teoksen jaksoin lukea loppuun, kun koko ajan odotti että mitähän klassikkoteosta Spenser seuraavaksi käyttää inspiraation lähteenään.