maanantai 10. toukokuuta 2010

Myrskyn silmässä - Kreikka pelastetaan, miten käy EU-valtioiden suvereniteetille?

Tänään maanantaina pörssikurssit ilakoivat siitä, että EU:ssa päästiin yksimielisyyteen Kreikan talouskriisin hoitamisesta. Epävarmuus näyttää hälvenneen. Tosin pelastamistoimet voivat käydä kalliiksi, mutta sitä ei nyt pähkäillä. Esimerkiksi Pohjola Pankin A-osakkeen pörssikurssi on tätä kirjoitettaessa lähes 19 prosentin nousussa, mitä en ymmärrä. Kai markkinat kuitenkin oikeassa ovat...

Olen lueskellut teosta "Valtiontalousoikeus" (Matti Myrsky; Talentum, 2010). Teos käsittelee finanssiasioita otsikkoaan laajemmin, jolloin voisi puhua enemmänkin julkistaloudesta kuin vain valtiontaloudesta (vrt. kuntien ja yliopistojen suhde valtioon). Fokus toki on nimenomaan valtiossa ja sen finanssiasioissa, erityisesti eduskunnan keskeisessä roolissa (verotusoikeus yms.) rakennettaessa valtion talousarviota ja seurantamekanismeja modernin tulosohjauskäytännön mukaisesti.

Kirjoittajan näkökulma on vahvasti oikeusopillinen. Myrsky ei juuri pohdi aihepiiriä esimerkiksi taloustieteen tai valtio-opin näkökulmasta vaan keskittyy siihen, miten finanssikoneisto valtion suvereniteetin ja lainsäädännön näkökulmasta toimii, mukaan lukien EU:n mukanaan tuomat kansallisen päätäntävallan mahdolliset rajoitukset.

EU-näkökulma on luonnollisesti juuri nyt äärimmäisen ajankohtainen, kun komissaari Rehnin johdolla on väläytetty budjettikurin tiukentamista ennestään, eräänlaista "ennakkosensuuria" jossa jäsenvaltioiden budjettisuunnitelmat tulisi etukäteen alistaa EU-käsittelyyn. Tästä voi vielä melkoinen soppa syntyä, eikä varmaa myöskään ole että lopputulos on paras mahdollinen "luokan mallioppilaiden" kannalta (kuten Suomelle).

Kun en ole oikeusoppinut, lienee turha lähteä kirjan sisältöä suuremmin kommentoimaan. On joka tapauksessa ilahduttavaa saada käsiinsä valtiontaloudesta kirjoitettu selkeä ja selväpäinen teos, joka tuo kaltaiselleni maallikolle ymmärrettäväksi niin valtiontalouden toimintamekanismit kuin niihin johtanut historiallinen kehitys. Puhumattakaan siitä että kirja avaa näkymiä myös siihen mihin suuntaan asiat ovat jatkossa menossa.

Valtiontalous on Suomessa suurten haasteiden edessä, eikä Kreikan pelastaminen pitkällä tähtäimellä ole lähelläkään haasteiden vaativinta lajia. Se miten selviämme väestön rakenteen muutoksesta (ikääntyminen) sekä terveydenhuoltosektorin vaatimista suurista kehittämistoimista on haaste ihan kokonaan toisessa suuruusluokassa.

Ei ole ihme (tosin on luonnollisesti harmi) että poliittiset vaikuttajat harvoin näitä isompia kysymyksiä jaksavat pohdiskella, päivänpolitiikan (suhteellisen pienet) trivialiteetit kun "myyvät" paremmin niin lehtien otsikoissa kuin äänestyslipuissa. Mutta valtiontalouden tulee ennen pitkää ongelmansa kohdata ja löytää niihin ratkaisut. Toivoa sopii että Suomi ei joudu Kreikan malliin - ulkoapäin saneltuun kovaan kuurin - joskus tyytymään.

Ei kommentteja: