Lawrence Block: Getting Off - A Novel of Sex and Violence

Lawrence Block kirjoittaa mainioita kovaksikeitettyjä Matthew Scudder -dekkareita, mutta tuotteliaana kirjoittajana hänellä on paljon muutakin tuotantoa, ja tämmöinen teos sattui kirjastossa silmiin palautettujen hyllystä: Getting Off - A Novel of Sex and Violence (Titan Books, 2011; ISBN 978-0-85768-287-1).



Teos on melkoisen hyytävä sarjamurhaajatarina, päähenkilönä nimeään koko ajan vaihtava nainen, "Kit", joka surmaa rakastajansa ja varastaa näiden käteiset rahat. Mutta Block ei olisi Block ellei hän löytäisi tästä asetelmasta jotain omalaatuista, ja tuttuun tyyliin erityisesti romaanin dialogi on terävää ja tarkkaan harkittua.

Kit tajuaa eräänä päivänä, että osa hänen rakastajistaan on vielä hengissä - tarkemmin sanoen viisi miestä vältti kuoleman - ja tietenkin tämä tilanne on pikimmiten korjattava. Mutta vuosia on kulunut ja paljon on ehtinyt tapahtua. Ja mitä tapahtuu kun Kit huomaa vihdoin välittävänsä toisesta ihmisestä, omalla kierolla tavallaan?

Ben Katchor: Hand-drying in America and other stories

En vieläkään oikein tiedä mitä pitäisi ajatella tästä Ben Katchorin sarjakuvakirjasta, jossa kullakin sivulla on itsenäinen tarina, melko lailla yllättävä ja maailmaa kummasta kulmasta kommentoiva: Hand-drying in America and other stories (Pantheon Books, 2013; ISBN 978-0-307-90690-8).



Tarinoiden huumori on melkoisen tummanpuhuvaa, ehkä satiiri olisi oikea sana kuvaamaan näiden tarinoiden suhdetta elämään. Kirja ottaa kantaa kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin, erityisesti siihen miten kulutusyhteiskunta toimii ja miten esimerkiksi tuotesijoittelusta on tullut kaikkialle läpitunkeva tapa suhtautua maailmaan.

Rutu Modan: Exit wounds

Tässä on sarjakuvakirja, joka ansaitsee täydet viisi tähteä, ja viisi tähteä oli todellakin annettu Helmetissä (kaksi arviointia) tälle Rutu Modanin teokselle: Exit wounds (Drawn & Quarterly, 2007; ISBN 978-1-897299-06-7).



Kirja kertoo ihmissuhteista, eritoten isän ja pojan välisestä vaikeasta suhteesta, sillä isä on muuttanut pois kotoa eikä hänestä aina kuulu elonmerkkejäkään. Modan kuvaa sarjakuvassaan arkipäivän elämä Tel Avivissa, jossa aika ajoin toistuvat väkivallanteot rytmittävät elämää. Olisiko isä kuollut pommi-iskussa ja jäänyt tunnistamatta vainajien joukosta?



Teos sai vuonna 2008 Eisner-palkinnon eikä tarvitse yhtään ihmetellä miksi, sen verran hienosti tämä tarina kuvaa elämästä kukin omalla tavallaan syrjäytyneiden ihmisten yrityksiä ymmärtää itseään ja omia tunteitaan.

Sankareita tässä sarjakuvakirjassa ei ole, ellei sitten sankaruus ole sitä että yrittää elämässään pärjätä päivästä toiseen niin kuin parhaiten taitaa. Ja loppujen lopuksi tämä teos kertoo rakkaudesta, mutta hempeilemättä ja häpeilemättä sitä että rakkaus on illuusiota johon ei voi luottaa.

Scott Lynch: The republic of thieves

Miten tässä nyt näin kävi, että Scott Lynchin fantasiaromaanisarjan kolmas osa jäi loppujen lopuksi kesken, en jaksanut lukea tätä tarinaa: The republic of thieves (Gollanz, 2013; ISBN 978-0-575-07701-0).



Syy saattoi olla siinä, että kirja kirjan jälkeen tarinassa on ollut jotakuinkin sama resepti, jossa Locke Lamore ja Jean Tannen joutuvat huijauksineen melkoiseen sotkuun, jonka selvittäminen näyttää mahdottomalta, mutta jotenkin vain tämä kaksikko onnistuu keplottelemaan itsensä niskan päälle ja näyttämään vallanpitäjille kuka loppujen lopuksi on ovelin.

No, jaksoin lukea kirjasta noin kolmasosan, minkä jälkeen lukemisinto lopahti. Uusin lainan kirjastosta pariin kertaan, ja laina-aikaa olisi ollut hiukan jäljelläkin, mutta lopulta päätin että nyt saa jäädä, täytyy ehkä yrittää uudelleen jokin toinen kerta.

Donna Leon: Kuolema tulvan aikaan

Olen lukenut jo kohtalaisen monta Donna Leonin Venetsiaan sijoitettua dekkaria, mutta tämä oli jotenkin jäänyt välistä, ja aivan mainio luettava tämä olikin: Kuolema tulvan aikaan (Otava, 2012; suom. Kristiina Rikman; ISBN 978-951-1-26895-6).



Guido Brunetti päätyy tällä kertaa museoiden maailmaan, siellä rehottavaan korruptioon ja rikollisuuteen, jossa arvokkaita esineitä väärennetään ja varastetaan rikkaiden ihmisten salaisiin yksityiskokoelmiin. Samalla kirjassa puhutaan seksuaalisista vähemmistöistä, heidän oikeudestaan onneen, jota vakava pahoinpitely värittää.

Leonilla on kyky kuvata omaa fiktiivistä Venetsiaansa niin että sen tuntuu aivan todelliselta, eikä tälläkään kertaa romaani petä. Oikeastaan tuntui siltä, että tämä on paras lukemistani Brunetti-dekkareista, mutta tämä tunne voi johtua pelkästään siitä että edellisen lukemisesta on jo hiukan aikaa. Erinomaista työtä joka tapauksessa.