Vuosi vaihtui ja mielellään sitä toivoisi, että asiat muuttuisivat. Mutta yleensä kaikki jatkuu ennallaan.
Vuoden 2009 loka-marraskuussa ryöpsähti julkisuuteen monta raporttia suomalaisen osaamisen tilanteesta. Tietoyhteiskunnan kurjaa kuntoa ruoskittiin Teppo Turkin kokoamassa EVA:n raportissa "Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus". Itseruoskinta jatkui lehtien palstoilla, tosin jotkut intoutuivat jopa kehumaan Suomea.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti raportin "Evaluation of the Finnish National Innovation System", jossa Suomea moitittiin monimutkaisista ja päällekkäisistä rakenteista ja huonosta kansainvälistymisestä. Samaa moitetta nurkkakuntaisuudesta tuli Suomen Akatemian raportissa "Suomen tieteen tila ja taso 2009".
* * *
Raporttien ymmärtämisen yrittämisen informaatioähkystä on vaikea päästä yli.
Miten löytää selkeää juonta lukemattomien yksityiskohtien joukosta? Mutta pikku hiljaa alkaa jonkinlaista ymmärrystä syntyä keskustelujen ja pohdiskelujen myötä. Erityisen mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoaa tietotekniikan fiksu käyttö.
Suomi ei voi kehuskella, että osaisi ottaa tietotekniikasta parhaalla mahdollisen hyödyn kilpailutekijänä. Pahimmillaan tietotekniikka nähdään ainoastaan kustannuksena joka tulee karsia minimiin. Mutta pelkkä kulujen karsinta johtaa entistä huonompaan tilanteeseen ja huonosti toimivan tietotekniikan aiheuttaman piilotyön lisääntymiseen.
* * *
Suomalaiset ovat hyviä luomaan instituutioita ja huonoja muuttamaan tai lopettamaan niitä. Aina on löydettävissä perusteluja toimintamalleille, jotka kansainvälisestä vinkkelistä näyttävät järjettömiltä ja nurkkakuntaisilta.
Kaikkea ei toki ole tarpeen repiä alas vain siitä syystä, että kyseiset tekemiset eivät kiinnosta muuta maailmaa. On kuitenkin hyvä miettiä kriittisesti, mitä meidän kannattaa tehdä Suomessa ja mitä tuoda tänne maailmalta. Ja mitä voimme tarjota vastineeksi siitä että muut antavat osaamistaan meidän käyttöömme.
Euroopan neuvosto totesi joulukuun alussa: "... a range of new opportunities exist for European leadership in ICT, that are driven by new scientific findings, by new technology development and by the innovative use of technology to lay the basis for modern science and to address emerging challenges in areas such as the transition to an eco-efficient economy or sustainable health care for an ageing population".
Tiivistettynä: tietotekniikan huippuosaamisella edistetään ekotehokkuutta ja terveyttä. Kummatkin ovat Suomelle mahdollisuuksia.
* * *
Isoin muutos ajattelumalliin syntyy siitä, että ei ajatella asioita vain Suomen näkövinkkelistä vaan mietitään isompaa kokonaisuutta. Asiat kytkeytyvät toisiinsa ja monet ongelmat ovat luonteeltaan yleismaailmallisia. Niinpä ne kannattaa myös ratkoa kansainvälisen yhteistyön tasolla. Tällöin mukaan on mentävä ajoissa ja omat näkemykset on sovitettava yhteistyökumppanien näkemyksiin.
Tulevaisuuden kannalta Suomelle olennaista toimialaa voisi kutsua yhteiskunnan näkövinkkelistä "osaamisen tuottamisen sektoriksi", johon kuuluu tutkimus, opetus ja näitä tukeva toiminta sekä näihin asioihin linkittyvät yhteiskunnallisesti tärkeät tehtävät.
Asioiden hoitamiseen tarvitaan integraattori joka saa osaset toimimaan tehokkaasti yhdessä. Lisäksi täytyy ymmärtää asioiden ennakointi: meidän tulee nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä tänään on tarpeen asialle tehdä.
Homman hoitaminen vaatii sinnikkyyttä, mutta eiköhän sitä Suomesta löytyy, samoin kykyä ja halua saada asioita aikaan.
Laitetaan Suomi kuntoon - nyt jos milloin on tähän mahdollisuuksia.
Tekstit
