keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Pahimmassa tapauksessa

Donald E. Westlaken antisankari, epäonninen murtovaras Dortmunder, esiintyi 13 romaanissa ja yhdessä novellikokoelmassa. Olen näitä lueskellut aika ajoin. Ihan perä perää niihin ei kannata tarttua, sillä huumorikin tylsistyy ylisuurina annoksina.

Dekkari Pahimmassa tapauksessa (WSOY, 1999; suom. Kalevi Nyytäjä) lähtee liikkeelle kysymyksestä "mitä voisi tapahtua pahimmassa tapauksessa". Tämä kirja on vähän poikkeuksellinen Dortmunder siinä mielessä, että kerrankin keikat menevät nappiin: Dortmunder kumppaneineen iskee perä perää öykkärimiljonääri Max Fairbanksin taloihin.

Mutta Dortmunder on kaikkea muuta kuin tyytyväinen: hänellä on kana kynittävänä Fairbanksin kanssa, sillä tämä sai hänet kiinni murtovarkaudesta ja varasti samassa yhteydessä Dortmunderin sormesta sormuksen väittäen poliiseille sitä omakseen. Mutta kerta kerran jälkeen Fairbanks livistää Dortmunderin kynsistä, ja jäljelle jää vain - iso ryöstösaalis.

Ja onko sormuksessa loppujen lopuksi jotain kummallista? Ainakaan kovin paljon onnea se ei Fairbanksille tunnu tuottavan.

Mainio dekkari jälleen kerran, ehkä jopa kiemuraisempi kuin Dortmunderin tarinat yleensä, sillä nyt mennään New Yorkista Washingtoniin ja Las Vegasiin saakka. Loppunäytös on melkoista meininkiä. Mutta Dormunder, saako hän sormuksensa takaisin?

Ei kommentteja: